Filosofia

1. filosofiaa on yritetty palauttaa

1.1. mutta ei ole onnistunut

1.2. eri tieteenaloihin

1.2.1. bilsa

1.2.2. uskonto

1.2.3. kulttuuriin

1.2.4. historiaan

1.3. silti on hyvä lukea alan ulkopuolelta

2. Eksistentialismi

2.1. merkityksettömässä ja deterministisessä maailmassa jokainen luo oman maailmansa tms.

3. irrallisia caseja

3.1. Rosenberg kuolemasta

3.1.1. living person to a dead person?

4. My Geistesblitzes

4.1. N

5. Mitä on analyyttinen filosofia?

5.1. mitä on hyvä filosofia?

5.1.1. selvästi ilmaistua

5.1.2. objektiivista jotta sitä voi kommentoida (ei äärisubjektivistista)

5.1.3. ei triviaalia

5.1.4. rationaalista, järkeen nojautuvaa

5.2. kritiikkiä

5.2.1. posmoderni kritiikki

5.2.1.1. järkeen vetoaminen on itse ideologia

5.2.2. konsevatistinen kritiikki

5.2.2.1. järkeen vetoaminen on itse ideologia

5.2.3. idealoginen kritiikki

5.2.3.1. ei arvojen todellisuus vaan kenen etuja arvot palvelevat

5.3. filosofia ei ole sanoilla leikkimistä, eikä uravalintaa tai elämänhallintaa

5.4. kari enqvist ei halua ymmärtää analyyttisen filosofian väitteitä

5.5. minkälaista?

5.5.1. käsitteellistä

5.5.1.1. "conceptual engineering" Webster?

5.5.2. kielellistä

5.5.3. argumentatiivista

5.5.3.1. deduktiivinen ja induktiivinen argumentti

5.5.3.1.1. deduktiivinen argumentti

5.5.3.1.2. induktiivinen argumentti

5.5.3.1.3. rinnakkaisia termejä

5.5.3.2. "failing to connect"

5.5.3.2.1. oma ajattelu epäkonsistenttia

5.5.3.3. päättelyn virheitä

5.5.3.3.1. kehäpäätelmä

5.5.3.3.2. ad hoc ("juuri siksi")

5.5.3.3.3. kalteva taso

5.5.3.3.4. kausaalinen virhepäätelmä

5.5.3.3.5. harhapäätelmiä "fallacies"

5.5.3.3.6. hyödyllistä tunnistaa myös

5.5.3.4. Kakkuri, Knuutila: Argumentti ja kritiikki

5.5.3.4.1. mielenkiintoisia kappaleita

5.5.4. keskustelevaa

5.5.4.1. tähän ei perinnettä suomessa tosin

5.5.4.2. klassinen perinne on tällaista

5.5.5. kysyvää

5.5.6. abstraktia

5.5.7. teoreettista

5.5.8. vaikeaa

5.6. virheellisiä väittämiä filosofiasta

5.6.1. ajattelemisen rakkautta

5.6.1.1. tästä etymologisesta pohjasta sana muodostuu

5.6.2. filosofi on sitä mitä filosofit tekevät

5.7. lue wikipediasta mitä on analyyttinen filosofia

5.8. erotuksena länsimainen filosofia

5.8.1. länsimainen filosofia on

5.8.1.1. intuitiivistä

5.8.1.2. kokemusperäistä

5.8.1.3. kirjallisuuskeskeistä

5.8.1.4. psykologista

5.9. kysymys on myös itse tarkastelun kohde, ei vain vastaus

6. Hyvä filosofi

6.1. minkälainen?

6.1.1. ajattelee hitaasti

6.1.2. ajattelu elää

6.1.3. ajattelee epäsovinnaisesti

6.1.4. epäilee itsestäänselvyyksiä

6.1.5. ei ole liikaa mielipiteitä

6.1.5.1. koska fakkiutuu

6.1.5.2. dogmaattisuuden vaara (väittää myös bernard russell)

6.1.5.3. esim. russelille sallitaan mielipiteensä, sillä siitä toisesta puolesta on paljon näyttöä

6.1.5.4. eräs hyvä menetelmä: yrittää parhaansa mukaan perustella vastakkaisen mielipiteen

7. Miksi opiskella filosofiaa?

7.1. S. Blackburn

7.1.1. filosofisten kysymysten ymmärtäminen on itseisarvo

7.1.2. ajateltu elämä on parempaa elämää

7.1.2.1. arrogantti väite

7.1.2.2. näin väitti myös aristoteles

7.1.3. filosofiset uskomukset vaikuttavat toimintaamme

8. Vaikutus

8.1. Aristoteleen kultainen keskitie

8.2. Hegel→Marx→sosialismi

8.3. J. Locke(1600)→J. Mills (1800)→pitkä tauko→neoliberalismi

8.4. logiikka→tietokoneteollisuus

9. Tutkimuskohteita

9.1. olemassaolo

9.2. päättely

9.3. mieli

9.4. oikeudenmukaisuus

9.5. taide

9.6. tiede

10. Käytännöllinen vs. teoreettinen

10.1. teoreettinen filosofia

10.1.1. epistemologia

10.1.1.1. epistemologia=tietoteoria

10.1.1.2. tiedon luonne

10.1.1.2.1. mitä on tieto?

10.1.1.2.2. miten tieto oikeutetaan?

10.1.1.2.3. kolmenlaista tietoa

10.1.1.2.4. mitä tieto on?

10.1.1.3. tiedon ala

10.1.1.3.1. onko tietoa ulkomaailmasta?

10.1.1.3.2. lue The external words -monisteet

10.1.1.3.3. arkipäivän realismi

10.1.1.3.4. skeptisismi

10.1.2. logiikka

10.1.3. metafysiikka

10.1.3.1. tutkii todellisuuden luonnetta

10.1.3.2. ei ole

10.1.3.2.1. spiritualismia

10.1.3.2.2. okkultismia

10.1.3.2.3. tm. huithapelia

10.1.3.3. todellisuuden ensimmäiset yleiset piirteet

10.1.3.4. meta, eli fyysisen maailman yläpuolista

10.1.3.5. kritiikkiä

10.1.3.5.1. empirismi

10.1.3.5.2. looginen positivismi

10.1.3.5.3. metafysiikan dogmaattisuus

10.1.3.5.4. uskonnollinen ja kirkollinen kritiikki

10.1.3.5.5. amerikkalainen pragmatismi

10.1.3.5.6. metafysiikan kritiikillä pitkät perinteet

10.1.3.6. klassinen metafysiikka

10.1.3.6.1. pluralismi vs. monismi

10.1.3.6.2. pysyvyys vs. muuttuvuus

10.1.3.6.3. aika ja paikka

10.1.3.6.4. keskiössä nykyään tapahtuma, ennen keskiössä oli substanssi (Aristoteles)

10.1.3.7. ontologia

10.1.3.7.1. mitä on...

10.1.3.7.2. osat vs. kokonaisuus

10.1.3.7.3. aristoteles yrittänyt luetella mitä on

10.1.3.7.4. predikointi

10.1.3.8. determinismi

10.1.3.8.1. onko vapaata tahtoa olemassa?

10.1.3.8.2. tekodeterminismi

10.1.3.8.3. kombatilismi

10.1.3.8.4. kausaalisuus

10.1.3.9. mielenfilosofia

10.1.3.9.1. sisäinen kokemus siitä, että meillä on mielentiloja

10.1.3.9.2. empiirinen aivotutkimus on edennyt nopeasti

10.1.3.9.3. mielen ja materian suhde

10.1.3.9.4. psykologinen filosofia

10.1.3.9.5. filosofian psykologia

10.1.3.9.6. onko mielentila fysikaalinen tila?

10.1.3.9.7. persoonan identiteetti

10.2. käytännöllinen filosofia

10.2.1. moraalifilosofia

10.2.1.1. kaksi tasoa

10.2.1.1.1. ensimmäinen taso

10.2.1.1.2. toinen taso

10.2.1.2. metaetiikka

10.2.1.2.1. etiikan metafysiikkaa

10.2.1.2.2. ontologia

10.2.1.2.3. epistemologia

10.2.1.2.4. moraalirealismi vs. non-kognitivismi

10.2.1.2.5. flowchart of main metaethical theories

10.2.1.2.6. lue tämän määrittely jostain

10.2.1.3. moraaliteoria

10.2.1.3.1. teon oikeellisuus, vääryys

10.2.1.3.2. vanhalta nimeltään normatiivinen teoria?

10.2.1.3.3. vedenjakajana 1900-luku

10.2.1.3.4. divine command theory

10.2.1.3.5. facts and values

10.2.1.3.6. kaksi suurta kysymystä

10.2.1.3.7. utilitarismi

10.2.1.3.8. non-konsekventalismi

10.2.1.3.9. I. Kant

10.2.1.3.10. etuliite kaikkiin moraaliteoreettisiin kysymyksiin: "other things being equal, ..."

10.2.1.3.11. hyveteoriat

10.2.1.3.12. sitten on vielä kaikenlaista muuta moraaliteoriaa...

10.2.1.4. soveltava etiikka

10.2.1.5. on yritetty palauttaa eli redusoida

10.2.1.5.1. uskonto

10.2.1.5.2. historia

10.2.1.5.3. kulttuuri

10.2.1.5.4. psykologia

10.2.1.5.5. biologia

10.2.1.5.6. politiikka

10.2.1.5.7. laki

10.3. Aristoteleen tekemä jako?

11. Poliittinen filosofia

11.1. John Christman

11.2. mistä poliittisen vallan oikeutus?

11.2.1. Hobbes (1588-1679): Leviathan

11.2.2. Locke (1632-1704): Two treaties of government

11.2.3. Russeau

11.2.4. kaksi jäi vielä kirjoittamatta :(

11.3. yksilön ja yhteisön suhde?

11.3.1. kriittinen yhteiskuntateoria

11.3.1.1. Frankfurtin koulukunta

11.3.1.1.1. Arendt

11.3.1.1.2. Habermas

11.3.1.1.3. Horkheimer

11.3.1.2. marxilainen ja psykoanalyyttinen näkökulmista käsin kriittinen teoria suhtautuu "yhteiskuntaan" kriittisesti. Yhteiskunta nähdään olossuhteina, jotka vallitsevat ja hallitsevat yksilöitä

11.4. mikä on mahdollisimman reilu tapa jakaa materiaaliset resurssit ja sosiaaliset edut yhteiskunnassa?

11.4.1. distributiivinen oikeudenmukaisuus

11.4.1.1. mitä oikeuksia redistribuutiolle on?

11.4.1.2. koko länsimaisessa poliitiikassa on kyse oikeuksista ja vapauksista

11.4.1.3. ekonomisessa konsenkventalismissa (utilitarismissa) yrritetään kasvattaa kokonaiskakkua (BKT tms.)

11.4.1.3.1. maksimaaliset tuloerot ovat hyväksyttäviä, jopa toivottavia

11.4.1.3.2. tulonsiirron paineet tulevat jostain valtionvarainministeriöiden ulkopuolelta

11.4.1.4. poliittinen libertarismi

11.4.1.4.1. John Locke

11.4.1.4.2. Robert Nozick

11.4.1.4.3. libertaristien lähtökohta on (omasta mielestään) hyvin voimakas moraalinen lähtökohta

11.4.1.4.4. valtion puuttuminen ihmisten elämään on sama kuin pakkotyöhön pakottaminen

11.4.1.4.5. kapitalismin kaltainen poliittinen järjestelmä turvaa perusoikeudet parhaiten

11.4.1.4.6. libertarismin oikeuttaminen