
1. MItä tukea tarvitaan?
1.1. Oppisisältöjen helpottaminen, konkretia, struktuuri
1.2. Erityisjärjestelyt, ainekohtaiset, suunnitelmat, apuvälineet
2. Toimintakulttuuri vaikuttaa menetelmiin
2.1. Yksilökeskeinen
2.2. Yhteisökeskeinen
2.2.1. Huomio ryhmön oppimisprosessia
3. Tuen vaikutuskanava
3.1. Ulkoiset keinot
3.1.1. Ympäristön muokkaamminen
3.1.2. Odotusten muuttaminen
3.1.3. Erityisten opetusmetodien käyttö
3.2. Sisaäiset keinot
3.2.1. Tavoitteena yksilön muutos
3.2.1.1. Taitojen kehittyminen
3.2.1.1.1. Häiriintyneiden taitojen harjaannuttaminen
3.2.1.2. Strategioiden opetus
3.2.1.2.1. Vaikeuksien kompensaatio
4. Tuen suuntautuminen ja vaikuttavuus
4.1. Monimutkainen yhtälö, johon kaavamaisilla ratkaisuilla harvoin löydetään helpotusta
5. Mitä hyvä oppiminen edellyttää oppilaalta (Meltzer, 1996
5.1. Vahva emotionaalinen perusta: Opiskelumotivaatio, positiivinen käsitys itsestä oppijana, Psyykkinen energia, Korkea minäpystyvyyden tunne
5.1.1. Työskentelytaidot
5.1.1.1. Itsenäisenn työskentelyn taidot
5.1.1.2. Ryhmätyötaidot
5.1.1.3. Vuorovaikutustaidot
5.1.1.4. Auktoriteettien hyväksyminen
5.1.2. Kognitiiviset taidot
5.1.2.1. Kielelliset taidot
5.1.2.2. Näönvaraiset taidot
5.1.2.3. Muisti
5.1.2.4. Ongelmanratkaisukyky
5.1.2.5. Tarkkaavaisuus
5.2. Oppimisstrategiat
5.2.1. Tehokas oppiminen
6. Yksilötekijät oppimisen ongelmien taustalla
6.1. Kyvyn puute
6.1.1. Neuraalinen taso
6.2. Kyvyn käytön tehottomuus
6.2.1. Käyttäytymisen taso
6.3. Itsetunnon ja motivaation ongelmat
6.3.1. Emotionaalinen taso
7. Mentalisaatio
7.1. Odotukset
7.2. Negatiivinen mentalisaatio
7.2.1. MItä ajatellaan nuoresta?
7.2.2. Jos olet huolissasi lapsesta ja erityisesti jos koet keinottomuutta, se heikentää lapsen ennustetta
7.2.3. Lapsi on vaikea, huonokäytöksinen, oppimaton
7.3. Mitä me oikeasti ajatellaan?
7.4. Millainen mielikuva meillä on lapsesta?
7.5. Johanna Kurkela
7.5.1. Palvottuna pystyn melkein mihin vaan
7.6. Children do if they can / Ross W. Greene
7.6.1. Lapsen käytös ei ole tahdosta kiinni, vaan hänen taitonsa ovat puutteelliset
7.6.2. Lapsi haluaa onnistua - jokainen lapsi tekee parhaansa- jos vain osaa
7.6.3. Aikuisen tulee auttaa lasta onnistumaan, meidän tulee ottaa selville, miksi lapsi ei onnistu
8. Keskeistä
8.1. 1. Aikuisen kyky mentalisaatioon
8.2. 2. Validaatio
8.2.1. Todentavaa suhtautumista yksilön tunteisiin, kognitioon ja/tai käyttäytymiseen
8.2.2. Todentamista, vahvistamista, oikeutetuksi tekemistä
8.2.3. Validaatio saa ihmisen tuntemaan, että hänet kohdataan: hän tulee kuulluksi ja hänen tunteitaan ja ajatuksiaan arvostetaan
8.2.4. Ymmärretään kokemukset
8.2.5. Validoivia asioita
8.2.5.1. Kuuntelu
8.2.5.2. Observointi
8.2.5.3. Keskeisen poimiminen ja osuva reflektointi
8.2.5.4. Elekieli
8.2.5.5. Eläytyvä kuuntelu
8.3. 3.Sensitiivisyys-stimulaatio-autonomia
8.3.1. Pystytään huomioimaan lapsen tunnetila
8.3.2. Huomiodaan lapsen kyky ymmärtää
8.3.3. Lapsi itse oivaltaa tai saa jotain itse aikaan
9. Heli Isomäki
9.1. Neuuropsykologian erikoispsykologi
10. Uusia työmenetelmiä
10.1. Häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen
11. Erityisen tuen tarve
11.1. Kykytason ongelmat
11.1.1. Kapasiteetti?
11.1.2. Lukutaidon kehitys?
11.1.3. Onko asiat liian vaikeita?
11.1.4. Ops:n kasvavat vaatimukset?
11.1.5. Matematiikan osaaminen
11.2. Oppimisvaikeudet
11.3. Neuropsykiatriset ongelmat
11.3.1. Adhd
11.3.1.1. 5-7%
11.3.1.1.1. jopa 10 %
11.3.2. Autismikirjon piirteitä
11.3.2.1. Systemaattisesti kiusattuja
11.3.2.2. Kyky olla vuorovaikutuksessa poikkeavaa
11.4. Psykososiaalisen tuen puutteet
11.4.1. Osa lapsista saa tukea koulun käyntiin kotona, osa ei